Suhteellinen ilmankosteus

Normaaliolosuhteissa ilma sisältää aina jonkin verran vesihöyryä eli kosteutta. Ilmaan vesi siirtyy yleensä haihtumalla. Haihtuminen on sitä voimakkaampaa, mitä kuivempaa ilma on. Ilma voi sitoa enintään tietyn määrän vettä. Veden enimmäismäärä ilmassa, eli kyllästyskosteus, kasvaa lämpötilan noustessa.

Suhteellisen ilmankosteuden käsite on tärkeä ymmärtää kosteudenhallinnasta puhuttaessa. Suhteellinen ilmankosteus on ilman sisältämän vesihöyryn määrä suhteessa kyseisen lämpöisen ilman kyllästyskosteuden vesihöyryn määrään. Kyllästyskosteus tarkoittaa 100 % suhteellista kosteutta kyseisessä lämpötilassa. Lämmin ilma pystyy sitomaan enemmän kosteutta kuin kylmä ilma. Esimerkiksi 60 % suhteellinen kosteus (RH) 0 °C lämpötilassa tarkoittaa noin 3 grammaa vettä kuutiometrissä ilmaa (g/m3) ja sama suhteellinen kosteus 20 °C lämpötilassa tarkoittaa noin 10 grammaa vettä kuutiometrissä ilmaa.

Suhteellinen kosteus lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:

Kyllästyskosteuden ylittäminen

Mikäli ilmaan, jonka RH on 100 %, tuodaan lisää kosteutta tai se jäähtyy, ilma ylittää kyllästyskosteuden ja ”ylimääräinen” vesi tiivistyy joko sumuksi tai pisaroiksi pinnoille. Kyllästyskosteudeksi kutsutaan tietyn lämpöisen ilman suurinta mahdollista kosteuspitoisuutta. Kyllästyskosteus on sitä suurempi, mitä lämpimämpää ilma on.
Kastepisteeksi kutsutaan lämpötilaa, jossa tietyn verran kosteutta sisältävän ilman kosteus alkaa tiivistyä. Kastepiste riippuu ainoastaan ilman sisältämän kosteuden määrästä ja on lämpötilasta riippumaton. Esimerkiksi 9,4 g/m3 kosteutta sisältävän ilman kastepiste on 10 °C.
Yksi kaikille tuttu esimerkki vesihöyryn tiivistymisestä on hengityksen ”höyryäminen” talvella, jolloin kostea uloshengitysilma jäähtyy ja osa kosteudesta tiivistyy pieniksi pisaroiksi, joka näkyy sumuna ilmassa. Myös kesäpäivänä kylmän virvoitusjuomatölkin pintaan tiivistyvä vesi on lähtöisin ympäröivästä ilmasta sen jäähtyessä alle kastepisteen kylmän tölkin ympärillä.

Suhteellinen ilmankosteus on oleellinen mittayksikkö muun muassa rakentamisessa, sillä se kertoo, kuinka hyvin ilma pystyy kuivattamaan rakenteita. Jos ilman suhteellinen kosteus on 40 %, se kuivaa huomattavasti tehokkaammin kuin 90 % kosteutta sisältävä ilma. Tästä syystä kesällä sadepäivänä ilma hiostaa, kun taas aurinkoisena päivänä, vaikka lämpötila olisi korkeampi, hiki haihtuu alhaisemman suhteellisen kosteuden takia nopeasti, eikä jää iholle.
Rakenteiden kosteutta mitattaessa suhteellinen kosteus ilmaisee, kuinka paljon niissä on ylimääräistä rakennekosteutta. Rakenteista pyrkii poistumaan kosteutta niin kauan, kuin materiaalin huokosissa olevan ilman kosteus on korkeampi kuin ympäröivän ilman kosteus. Rakenne ei koskaan voi kuivua ympäristöään kuivemmaksi, esimerkiksi vanhat betonivälipohjat kuivuvat noin 50 % RH kosteuteen.
Korkea suhteellinen ilmankosteus on edellytys myös mikrobivaurioiden syntymiselle, esimerkiksi homesienet vaativat kasvaakseen yleensä vähintään 75 % ilmankosteuden, bakteerit ja sädesienet 95 % ilmankosteuden. Lyhytaikainen ilmankosteuden nousu ei ole haitallista, mutta pitkään jatkuessaan korkea ilmankosteus mahdollistaa kosteusvauriomikrobien lisääntymisen.

Sanastoa

Absoluuttinen kosteus ilmaise ilmassa olevan vesimäärän. Yksikkö grammaa kuutiometrissä (g/m3)

Suhteellinen kosteus (RH) ilmaisee tarkasteltavassa lämpötilassa absoluuttisen kosteuden suhteen ja ilman kyllästyskosteuden suhteen. Suhteellinen kosteus ilmaistaan yleensä prosentteina (% RH).

Kyllästyskosteus tarkoittaa suurinta vesimäärää, minkä ilma tarkasteltavassa lämpötilassa pystyy vastaanottamaan (g/m3)

Kastepiste on lämpötila, jossa ilmassa oleva vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi. Kastepiste riippuu ilman absoluuttisesta kosteudesta, eikä siihen vaikuta ilman lämpötila.

 

kosteusmittaus FI ei vastaa muiden tahojen tekemistä toimenpiteistä. Tekstissä kerrotut ohjeet ovat yleisluontoisia ja perustuvat kirjoitushetken tietoon ja määräyksiin. Kunkin rakennuskohteen vastuuhenkilön on aina varmistettava kyseiseen kohteeseen sovellettavat säädökset sekä ohjeistus viranomaisilta, laite- ja materiaalivalmistajilta.

1) Ympäristöopas 2016 – Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. 2017. Ympäristöministeriö. Toim. Miia Pitkäranta. 2. painos. Hansaprint Oy, Turenki.

2) RIL 250-2011. Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen. 2011. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi.

***

kosteusmittaus FI:n Teemu Pursiainen - sertifioitu rakenteiden kosteuden mittaaja
kosteusmittaus FI:n kosteudenhallintatiimi: Teemu ja Tuisku

Kirjoittaja:

Teemu Pursiainen
Rakenteiden kosteuden mittaaja
Sertifikaatti: C-23184-24-17
020 730 3661