Pintakosteudenosoittimen käyttö kosteusmittauksen tukena

Kosteusvauriokartoituksissa käytetään monenlaisia tutkimusmenetelmiä kosteusvaurion laajuuden arvioimiseen. Rakenteita rikkomaton suuntaa antava tutkimus tehdään usein pintakosteudenosoittimella, josta käytetään myös nimitystä pintakosteusmittari.
Tarvittaessa korjauksen suunnittelua varten tuloksia varmennetaan rakenteiden sisältä tarkemmilla mittauksilla, esimerkiksi viilto- tai porareikämittauksella.

Pintakosteudenosoittimella tehty mittaus on suuntaa antava

Rakenteiden kuntoa voidaan arvioida pintakosteudenosoittimella. Pintakosteudenosoittimella voidaan tehdä kosteuskartoitus rakenteita rikkomatta. Tätä tutkimustapaa käytetään usein esimerkiksi asunnon myyntitilanteissa, kun varsinaista epäilyä kosteusvaurioista ei ole. Tämä tutkimustapa on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä mittavirheiden mahdollisuus on merkittävä.

Pintakosteudenosoitin ei mittaa kosteutta, vaan mittaustapa perustuu materiaalin sähköisten ominaisuuksien mittaamiseen1) – se ei siis mittaa suoraan kosteuden määrää tai sijaintia materiaalissa. Pintakosteudenosoitin reagoi materiaalin pintaosissa olevaan kosteuteen, mutta sen avulla ei voida päätellä, kuinka syvällä kosteus on. Jotta vältyttäisiin virhearvioinneilta, ammattitaitoisen kosteuden mittaajan tulee tuntea oma mittauslaitteensa mahdollisimman hyvin ja osata tulkita tuloksia.

Kosteusvaurion tutkiminen pintakosteudenosoittimella

Kosteusvauriotutkimuksissa mahdollisten ympäristöään selkeästi kosteampien kohtien paikantamiseen pintakosteudenosoitinta voidaan käyttää, mutta rakenteen varsinainen kosteuspitoisuus tulisi todeta tarkemmilla menetelmillä, kuten porareikä- tai näytepalamittauksella.

Pintakosteudenosoitin arvioinnin apuna

  • Kosteuden mittaajan tulee tarkastella huolellisesti tutkittavia materiaaleja ja huomioida oman mittauslaitteensa rajoitukset
  • Tutkittavalta alueelta tehdään systemaattinen kartoitus ja tulokset kirjataan muistiin
  • Tutkimuksessa tulee käyttää referenssimenettelyä eli saatuja tuloksia verrataan varmuudella kuivaksi todettuihin kohtiin, joissa on sama materiaaliyhdistelmä.
  • Kosteusmittaajan tulee arvioida mittaustulosta kriittisesti: Onko mittaustulos mahdollinen vai onko siihen saattanut vaikuttaa jokin virhetekijä?
    Esimerkiksi rakenteissa olevat metallit ja vesiputket voivat häiritä mittaria ja siten mittalaite saattaa antaa todellisuutta korkeampia tuloksia. Mittausvirheitä voivat aiheuttaa myös esimerkiksi materiaaliominaisuuksien vaihtelut, kosteuden siirtyminen rakenteissa sekä ilmaraot eri rakennekerrosten välissä. Myös sähkökaapelit ja alumiiniteippaukset voivat vääristää mittatulosta.
  • Ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä tulee mittaustulokset varmentaa muilla menetelmillä, esimerkiksi porareikämittauksella suoraan rakenteista.
    Lähde: Sisäilmayhdistys 1)

Pintakosteudenosoittimella tehty mittaus on parhaimmillaankin vain suuntaa antava ja sen avulla voidaan lähinnä verrata kuivaksi tiedetyn rakenteen ja kastuneeksi epäillyn rakenteen mittaustuloksia toisiinsa. Mittaustapa ei ole riittävän tarkka esimerkiksi betonin päällystyskelpoisuutta arvioitaessa.

Pintakosteudenosoitin on erinomainen apuväline kosteusmittauksissa, mutta harvoin riittävä ainoaksi mittausvälineeksi. Eri laitetyypit antavat tulokset eri asteikoilla, eivätkä lukemat ole keskenään vertailukelpoisia. Lisäksi pinnoitemateriaali voi vaikuttaa merkittävästi tuloksiin.

Luotettava mittaustulos porareikämittauksella

Kun kosteusvaurio on saatu paikallistettua pintakosteudenosoittimella, on syytä varmistaa mittaustulos tarkoilla mittausmenetelmillä.
Rakenteiden sisältä kosteuden määrää ja sijaintia voidaan luotettavasti mitata esimerkiksi porareikämittauksella. Mittaustapaa käytetään myös uudisrakennuksissa, sillä ennen päällystystöihin ryhtymistä on betonin kosteuden mittaaminen tehtävä luotettavalla mittaustavalla. Noudattamalla ohjekortin RT 14-10984 ohjeita päästään mittauksissa hyvään tarkkuuteen.

Porareikämittaus tarkkoihin mittaustuloksiin

  • Porareikämittauksessa rakenteisiin porataan reiät halutuille mittaussyvyyksille ja reikiin asennetaan ja tiivistetään mittausputket.
  • Tämän jälkeen mittausputkien annetaan tasaantua vähintään 3 vuorokautta ennen kuin mittausantureilla voidaan saada luotettava tulos. Mittausantureiden tulee tasaantua 1-4 tuntia.
  • Antureiden tasaannuttua mittausputkissa vallitsevaan kosteuteen, voidaan mittaustulokset lukea mittalaitteella
  • Mittauslaitteisto kalibroidaan säännöllisesti valmistajan ohjeen mukaan, yleensä kerran vuodessa
  • Porareikämittaus on luotettava tapa mitata kosteuden määrä rakenteessa tietyssä kohtaa ja valitulla mittaussyvyydellä.
  • Kalibroiduilla mittauslaitteilla porareiästä saadaan tarkka mittaustulos, sillä laitteet mittaavat putkissa olevaa ilmankosteutta, eivätkä ympäröivät materiaalit vääristä mittaustulosta.

Katso video porareikämittauksesta: https://youtu.be/qQ6MOx5Brm0


Usein puhekielessä pintakosteudenosoittimesta puhutaan pintamittarina tai pintakosteusmittarina. Tässä artikkelissa näiden termien käyttöä on pyritty välttämään, sillä ne saattavat antaa harhaanjohtavasti liian tarkan kuvan kyseisestä tutkimusmenetelmästä.

kosteusmittaus FI ei vastaa muiden tahojen tekemistä toimenpiteistä. Tekstissä kerrotut ohjeet ovat yleisluontoisia ja perustuvat kirjoitushetken tietoon ja määräyksiin. Kunkin rakennuskohteen vastuuhenkilön on aina varmistettava kyseiseen kohteeseen sovellettavat säädökset sekä ohjeistus viranomaisilta, laite- ja materiaalivalmistajilta.

Lähteet:

1) Sisäilmayhdistyksen www-sivu:
http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Ongelmien-tutkiminen/Rakennustekniset-tutkimukset/Kosteusmittaukset , luettu 26.9.2018

kosteusmittaus FI ei vastaa muiden tahojen tekemistä toimenpiteistä. Tekstissä kerrotut ohjeet ovat yleisluontoisia ja perustuvat kirjoitushetken tietoon ja määräyksiin. Kunkin rakennuskohteen vastuuhenkilön on aina varmistettava kyseiseen kohteeseen sovellettavat säädökset sekä ohjeistus viranomaisilta, laite- ja materiaalivalmistajilta.

 

Katso myös Yleisimmät kosteusvauriot ja niiden havaitseminen

***

kosteusmittaus FI:n Teemu Pursiainen - sertifioitu rakenteiden kosteuden mittaaja
kosteusmittaus FI:n kosteudenhallintatiimi: Teemu ja Tuisku

Kirjoittaja:

Teemu Pursiainen
Rakenteiden kosteuden mittaaja
Sertifikaatti: C-23184-24-17
020 730 3661