Kosteudenhallinta – Näin noudatat rakennuskohteessa uutta asetusta

Kosteudenhallinta on tärkeä ja välttämätön osa rakennusprojektia. Tarve kosteusongelmien hallintaan vastuullisessa rakentamisessa on noussut esiin, kun tietoisuus sisäilmaongelmista ja ymmärrys kosteuden aiheuttamien haittojen syntymekanismeista on lisääntynyt. Samanaikaisesti rakennusprojektit ovat entistä monimutkaisempia ja uusia rakennuksia tehdään liian kiireisellä aikataululla. Lisäksi rakennusten sisällä käytetään aiempaa enemmän vettä jokapäiväisissä toiminnoissa, mikä lisää kosteudenhallinnan haasteita entisestään.

Nyt Ympäristöministeriö on puuttunut tilanteeseen laatimalla kosteudenhallintaa koskevan asetuksen, joka tulee noudatettavaksi lupaa edellyttäville rakennushankkeille 1.1.2018 alkaen. Asetus on nimeltään ”Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta” (782/2017) 1) ja sen tarkoituksena on välttää ja ennaltaehkäistä kosteuden aiheuttamia haittoja rakentamisessa.

”Kosteusvaurioiden aiheuttamat haitat ovat kansantalouden ja ihmisten terveyden kannalta merkittäviä. Jatkossa rakentamisen kosteudenhallintaa pystytään valvomaan paremmin.” -Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen 2)

Kosteudenhallinta ehkäisee ongelmien syntymistä

Kosteudenhallinta on prosessi, jonka avulla ennaltaehkäistään kosteuden aiheuttamia ongelmia rakennuksissa. Kosteudenhallintaan kuuluu useita eri vaiheita ja toimenpiteitä, joilla eliminoidaan kosteusriskejä. Kosteudenhallinnalla varmistetaan rakenteiden riittävä kuivuminen ja liiallisen kosteuden vapaa poistuminen rakenteista. Ehkäisemällä kosteusongelmat rakennuksesta tulee sisäilmaltaan turvallinen ja terveellinen vuosikymmeniksi eteenpäin.

Kosteudenhallinnan suunnitteluvaihe pitää sisällään muun muassa rakenneratkaisut, materiaalit, tontin salaojituksen suunnittelun, rakenteiden tuulettumisen ja rakennusprojektin realistisen aikataulutuksen. Kosteudenhallintasuunnitelman avulla pyritään välttämään esimerkiksi aiemman kokemuksen perusteella kosteusriskiksi todettuja rakenteita. Hyvän suunnitelman avulla voidaan valita käyttötarkoitukseltaan ja ominaisuuksiltaan paikallisiin sääolosuhteisiin parhaiten soveltuvat runko- ja pintamateriaalit.

Rakennustuotteiden ja -osien suojaaminen on ennaltaehkäisevä toimintamalli, jolla kosteuden ja epäpuhtauksien pääsyä rakenteisiin rajoitetaan varastoinnin ja rakentamisen aikana. Työmaa suojataan tarvittaessa luonnonvoimilta esimerkiksi huputtamalla. Rakentamisessa käytettävät materiaalit on myös pidettävä suojassa kosteudelta. Esimerkiksi puumateriaalien tai lämpöeristeiden kastuminen työmaalla voi johtaa siihen, että ne saattavat olla täysin käyttökelvottomia. Kostuneita rakennusmateriaaleja ei tule käyttää rakentamisessa, koska tällöin haitallinen kosteus voi jäädä rakenteiden sisälle aiheuttaen mittavia ongelmia myöhemmin.

Kosteusmittaukset ovat oikein tehtynä luotettava keino todentaa ja varmistaa rakenteiden riittävä kuivuminen ennen seuraavaan rakennusvaiheeseen etenemistä. Rakenteiden suhteellinen kosteus (RH) todennetaan tarkoilla mittalaitteilla ja niitä verrataan määriteltyihin raja-arvoihin ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä.

Uuden asetuksen tuomat velvoitteet

Ympäristöministeriön asetus (782/2017)1) tuo mukanaan uusia velvoitteita, joita rakennusprojekteissa on noudatettava. Asetusta sovelletaan uuden rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen sekä rakennusten laajennukseen, korjaus- ja muutostöihin ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen, jollei asetuksessa toisin mainita. 2)

12 § Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatiminen ja sisältö

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta.

Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on sisällyttävä hankkeen yleistiedot, vaatimukset kosteudenhallinnalle hankkeen eri vaiheissa, toimenpiteet ja menettelyt kosteudenhallinnan vaatimusten varmentamiseen sekä kosteudenhallinnan henkilöresurssit. Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on sisällyttävä myös tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä”
13 § Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatiminen ja sisältö

Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen pohjautuen.

Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman sisältöön sovelletaan rakentamisen suunnitelmista ja selvityksistä annetun ympäristöministeriön asetuksen (216/2015) 15 §:ää. Sen lisäksi työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällyttävä tiedot rakennustyömaan kosteudenhallinnasta vastaavista rakennusvaiheen vastuuhenkilöistä.”.

-Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) 1)

 

Kosteudenhallintaselvitys ja riskien kartoitus tehdään ennen rakennusprojektin aloittamista ja on toimitettava rakennuslupahakemuksen liitteenä. Kosteudenhallintaselvitys sisältää muun muassa hankkeen yleistiedot, vaatimukset kosteudenhallinnalle rakennushankkeen eri vaiheissa sekä toimenpiteet vaatimusten varmentamiseen. Kosteudenhallintaselvitys sisältää tiedot kosteudenhallintaa suorittavista henkilöistä sekä valvonnasta vastaavasta henkilöstä.

Kosteudenhallintasuunnitelma tehdään kosteudenhallintaselvitykseen pohjautuen. Kosteudenhallintasuunnitelmassa on listattuna Ympäristöministeriön asetuksen mukaisista toimenpiteistä huolehtiminen rakennusprojektin eri vaiheissa. Myös vastuuhenkilö eri vaiheiden seurantaan on lueteltu.

Kosteudenhallinnan vastuuhenkilöt on määriteltävä jokaiseen rakennusvalvonnan lupia vaativaan projektiin. Vastuuhenkilöiden tehtävänä on huolehtia sekä kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta että kosteushallintasuunnitelman toteutumisesta rakennusprojektin aikana. Pientalohankkeessa yleensä pääsuunnittelija vastaa kosteudenhallintaselvityksen teosta ja vastaava työnjohtaja vastaa kosteushallintasuunnitelman teosta ja huolehtii sen toteutuksesta. Rakennusvaiheen kosteudenhallinnasta vastaavan henkilön on hyvä olla sellainen, joka käy kohteessa säännöllisesti ja on tarvittaessa läsnä. Käytännössä pientalokohteissa vastuuhenkilö olisi esimerkiksi riittävät tiedot ja taidot omaava ”yleistimpuri” tai rakennuttaja itse.

Kosteusmittaukset tulevat uuden asetuksen myötä pakollisiksi:

15 § Rakenteiden kuivuminen

Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava siitä, että rakenteissa olevan kosteuden ja rakennuskosteuden kuivumisaste mahdollistaa rakenteiden peittämisen kuivumista hidastavalla ainekerroksella, pinnoitteella tai rakenteella vaurioita aiheuttamatta. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava kosteusmittauksin rakenteiden asianmukaisesta kosteuspitoisuudesta seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä varten.”

-Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) 1)

Kosteusmittauksilla varmistetaan, että rakenteen suhteellinen kosteus (RH) on riittävän alhainen. Kosteusmittauslukemista tehdään kosteusmittauspöytäkirja osana kosteudenhallintasuunnitelman valvontaprosessia. Näin voidaan todentaa kosteudenhallinnan osalta korkealaatuinen rakentaminen ja hyvän rakennustavan mukainen toiminta.

Pienrakennuttajan muistilista

  1. Huolehdi kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta
  2. Valitse pätevä työnjohtaja, joka laatii täsmällisen kosteudenhallintasuunnitelman
  3. Suunnittele rakennustyömaan kosteudenhallinnan henkilöresurssit
  4. Varmistu oikea-aikaisten ja luotettavien kosteusmittausten tekemisestä
  5. Pidä huolta kosteudenhallinnan toteutumisesta rakennusprojektin eri vaiheissa

Lähteet:

1) Finlex: Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017):
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170782, luettu 15.12.2017

2) Ympäristöministeriön www-sivu: http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Uusi_asetus_edellyttaa_rakennushankkeelt%2845129%29, luettu 15.12.2017

kosteusmittaus FI ei vastaa muiden tahojen tekemistä toimenpiteistä. Tekstissä kerrotut ohjeet ovat yleisluontoisia ja perustuvat kirjoitushetken tietoon ja määräyksiin. Kunkin rakennuskohteen vastuuhenkilön on aina varmistettava kyseiseen kohteeseen sovellettavat säädökset sekä ohjeistus viranomaisilta, laite- ja materiaalivalmistajilta.

 

***

kosteusmittaus FI:n Teemu Pursiainen - sertifioitu rakenteiden kosteuden mittaaja
kosteusmittaus FI:n kosteudenhallintatiimi: Teemu ja Tuisku

Kirjoittaja:

Teemu Pursiainen
Rakenteiden kosteuden mittaaja
Sertifikaatti: C-23184-24-17
020 730 3661