Hyvä sisäilma lisää viihtyisyyttä sekä ylläpitää terveyttä

Hyvä sisäilma on raikasta ja hajutonta, eikä siinä ole terveydelle haitallisia epäpuhtauksia. Hyvän sisäilman lämpötila on sopiva ja kosteuspitoisuus miellyttävä. 

Ihmisen kannalta terveellinen ja miellyttävä tasapaino sisäilmassa saavutetaan, kun sisäilma on puhdasta, ilmanvaihto on riittävä ja lämpötila on 20-23 °C välillä ilmankosteuden ollessa noin 40-60 %RH.

Huonon sisäilman aiheuttamia kliinisesti havaittavia sairauksia voivat olla esimerkiksi allerginen nuha ja homepölykeuhko. Näiden aiheuttajina saattavat olla ilmassa olevat epäpuhtaudet esimerkiksi homeet,  kosteusvauriomikrobit tai niiden aineenvaihduntatuotteet. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että rakennusten kosteusvauriot aiheuttavat terveyshaittoja, mutta haittojen syntymekanismia ei ole vielä täysin selvinnyt. 1)

Haju voi paljastaa huonon sisäilman


Huonon sisäilman havaitseminen saattaa olla hankalaa. Parhaiten erikoiset ja poikkeavat hajut havaitaan, kun rakennuksen sisäilmaa haistellaan heti rakennukseen tultaessa. Hajuaistilla tehdyt havainnot voivat kertoa rakenteissa tai tekniikassa olevista ongelmista, jos sisäilmassa havaitaan esimerkiksi kellarin tai “vanhan talon”-hajua, kemikaalien, viemärin tai pakokaasujen hajua. Tunkkaisuus voi viitata riittämättömään ilmanvaihtoon. Liian korkea lämpötila voi saada sisäilman tuntumaan kuivalta ja ummehtuneelta.

Sisäilmanlaatua voidaan tutkia erilaisilla menetelmillä, joista yksi on Elisa Aattelan yhteistyössä Turun ja Helsingin Yliopistojen kanssa kehittämä mittausmenetelmässä, jossa kerätään huurrevettä E-keräimen kylmälle pinnalle kuivajäällä. Menetelmä on luotettava, toistettava ja näytteitä voidaan ottaa ympäri vuoden. Tutkimuksia suorittaa RIT – Rakentajain Insinööritoimisto, lue lisää: https://rit.fi/palvelut/sisailmatutkimukset/ 2)

Usein vasta oireilu käynnistää tutkinnan aiheuttajasta


Monet sisäilman epäpuhtaudet havaitaan vasta, kun rakennuksessa oleskelevat henkilöt saavat oireita. Tyypillisiä huonon sisäilman aiheuttamia oireita ovat väsymys, nuha, nenän tukkoisuus, ihon, silmien tai limakalvojen ärsytys, kurkun käheys, päänsärky ja lievä kuume. Edellä mainitut hyvinkin yleiset oireet voivat johtua sisäilmasta, jos ne esiintyvät vain tietyssä rakennuksessa. Monesti oireet alkavat 1-2 tunnin kuluessa rakennuksen sisälle saapumisesta ja lieventyvät, kun rakennuksesta poistutaan.

Hyvän sisäilman ylläpitäminen rakennus- ja remontointivaiheessa


Sisäilman laatuun kannattaa kiinnittää huomiota suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, jotta voidaan ennaltaehkäistä mahdollisten epäpuhtauksien pääsy huoneilmaan.

Rakentaessa ja remontoidessa huolellinen pölynhallinta ja haitta-aineiden (asbesti, PAH-yhdisteet ym.) asianmukainen poistattaminen on tärkeää. Tarpeettomat vanhat rakennekerrokset, kuten muovimatot parketin alta ja vanhat tapetit seinistä, tulee poistaa uusien pintojen alta.

Huolellinen kosteudenhallinta koko uudis- tai saneerausprojektin ajan ennaltaehkäisee liiallisen kosteuden pääsemistä rakenteisiin ja betonin kosteusmittauksilla varmistetaan rakenteiden riittävä kuivuminen projektin edetessä.
Lue lisää: https://kosteus-mittaus.fi/kosteusmittaus-uudisrakennuskohteen-lattiabetonin-kuivuminen/

Suositeltavaa on myös vähäpäästöisten rakennusmateriaalien käyttö, jotta minimoidaan haitallisten VOC*-yhdisteiden eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pääsy sisäilmaan. Vähäpäästöiset materiaalit luokitellaan EMICODE®-luokitus** ja Rakennustietosäätiön M1 -sisäilmaluokituksen mukaisesti. 
*)VOC=Volatile Organic Compound
**) EC2, EC1, EC1PLUS

Päästöluokitusten tarkoitus on kannustaa vähäpäästöisten materiaalien kehittämiseen ja auttaa käyttäjää valitsemaan sisäilmaystävällisempiä tuotteita.

Hyvän sisäilman ylläpito rakennuksessa käytön aikana

Hyvään sisäilmaan vaikuttaa rakenteiden lisäksi myös käyttö, kuten asunnon yleinen siisteys ja huolellinen siivous. Myös pyykinpesuun ja märän pyykin kuivattamiseen kannattaa kiinnittää huomiota, jottei sisätiloihin kerry ylimääräistä kosteutta. Lisäksi mietojen pesuaineiden käyttö vähentää kemikaalien määrää sisäilmassa.

Asukkaiden ja rakennuksen huoltajien kannattaa ottaa säännölliseksi tavaksi rakenteiden kunnon tarkkailu ja korjaaminen tarvittaessa. Erityisesti kannattaa huomioida vesipisteiden ympäristöt, eteiset, kylpyhuoneen edustat ja jääkaapin sekä pesukoneiden ympäristö. Mahdolliset kosteusvaurioepäilyt on syytä tutkia välittömästi ja korjauttaa ammattilaisella tarvittaessa.
Lue lisää: https://kosteus-mittaus.fi/yleisimmat-kosteusvauriot-ja-niiden-havaitseminen/

Toimiva ilmanvaihto vähentää merkittävästi sisäilmassa esiintyviä epäpuhtauksia. Ilmanvaihtojärjestelmän tehtävä on tuoda raitista sisäilmaa rakennukseen sekä poistaa epäpuhtauksia ja liiallista kosteutta rakennuksesta. Jotta tämä on mahdollista, on asukkaiden tärkeää huolehtia järjestelmän oikeanlaisesta käytöstä, ilmanvaihtoventtiilien putsauksesta, suodattimien säännöllisestä vaihdosta, ilmanvaihtokoneiden huollosta sekä ilmanvaihtokanavien nuohouksesta.

7 vinkkiä parempaan sisäilmaan

  1. Huolehdi toimivasta ilmanvaihdosta
  2. Asenna ja huolla tuloilmasuodattimet vähentääksesi epäpuhtauksien pääsyä sisätiloihin
  3. Käytä vähäpäästöisiä ja pölyämättömiä materiaaleja sisustuksessa
  4. Säädä huonelämpötila 20–22 °C -asteeseen
  5. Pidä huolta sisätilojen kunnosta ja puhtaudesta
  6. Tarkkaile sisäilman kosteutta erityisesti talvisin. Pyri pitämään ilmankosteus yli 30%RH.
  7. Tutki kosteusvaurioepäilyt viipymättä

Katso myös:

Ylläpidon tarkistuslista asunnon käyttäjälle: https://kosteus-mittaus.fi/yllapidon-tarkistuslista-asunnon-kayttajalle/

Ylläpidon tarkistuslista kiinteistön huoltajalle:
https://kosteus-mittaus.fi/yllapidon-tarkistuslista-kiinteiston-huoltajalle/

Yleisimmät kosteusvauriot ja niiden havaitseminen
https://kosteus-mittaus.fi/yleisimmat-kosteusvauriot-ja-niiden-havaitseminen/

Lähteet:
1) Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu Ympäristö.fi, artikkelin julkaisija: Julkaisija: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA (30.6.2016):
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Korjaustieto/Taloyhtiot/Sisailmaongelmat/Sisailman_laatu/Hyva_sisailma , luettu 16.1.2019
2) RIT – Rakentajain Insinööritoimisto: https://rit.fi/palvelut/sisailmatutkimukset/, luettu 23.1.2019

kosteusmittaus FI ei vastaa muiden tahojen tekemistä toimenpiteistä. Tekstissä kerrotut ohjeet ovat yleisluontoisia ja perustuvat kirjoitushetken tietoon ja määräyksiin. Kunkin rakennuskohteen vastuuhenkilön on aina varmistettava kyseiseen kohteeseen sovellettavat säädökset sekä ohjeistus viranomaisilta, laite- ja materiaalivalmistajilta.

***

kosteusmittaus FI:n Teemu Pursiainen - sertifioitu rakenteiden kosteuden mittaaja
kosteusmittaus FI:n kosteudenhallintatiimi: Teemu ja Tuisku

Kirjoittaja:

Teemu Pursiainen
Rakenteiden kosteuden mittaaja
Sertifikaatti: C-23184-24-17
020 730 3661